Poimintoja ja pohdintoja: Eliöiden sukupuun juurella

Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin:

Bakteerit
Arkkieliöt (uusi nimi arkeonit)
Aitotumaiset eli eukaryootit

Bakteerit, arkit ja aitotumaiset ovat ilmeisesti polveutuneet samasta kantamuodosta. Nämä ryhmät ovat kuitenkin eronneet toisistaan erittäin varhaisessa vaiheessa. Ensin bakteerit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen. Arkit ja aitotumaiset erosivat toisistaan myöhemmin.

Aitotumaisiin kuuluu eläinten lisäksi sellaisia ryhmiä kuin kasvit, sienet ja protistit eli alkueliöt.

Yksisoluisuus on ominaista protisteille. Yksi- ja monisoluisuuden raja on kuitenkin häilyvä, sillä esimerkiksi eräät limasienet viettävät osan elinkaarestaan yksisoluisena ja osan monisoluisena eliönä. Alkueliöt eivät muodosta kehityshistoriallisesti yhtenäistä ryhmää, vaan kyseessä on yleisnimitys niille alkeellisille aitotumaisille eliöille, jotka eivät kuulu kasveihin, sieniin eivätkä eläimiin

Kuvassa 'Eukaryota' haarassa näkyy aitotumaisten eliöiden ryhmät, aivan huipulla Animals, Fungi ja Plants eli eläimet, sienet ja kasvit. Muut ruskealla värillä piirretyn haaran eliöt ovat protisteja, esim. Ciliates tarkoittaa ripsieläimiä ja Slime molds limasieniä. Yksisoluiset mutta itiöitä tuottavat Microsporidiat luetaan nykyisin sieniin. (Kuva Wikimedia)

Eläinkunta jaetaan pääjaksoihin. Olemassaolevat lajit voidaan nykytutkimuksen mukaan jakaa noin 35 pääjaksoon. (Monet pääjaksot ovat kuitenkin vuosimiljoonien aikana hävinneet).

Eläinten sukupuun vanhimpiin haaroihin kuuluu aika kummallisia otuksia, joista ei ulkonäön perusteella aina tiedä ovatko ne kasveja vai eläimiä.

Beroe sukuun kuuluva kampamaneetti
(Wikimedia )

Kampamaneetit (Ctenophora) ovat hyytelömäisiä läpikuultavia eläimiä, jotka elävät merten pintaosissa ja loistavat pimeässä. Ulkoisesti ja monilta rakennepiirteitään ne muistuttavat polttiaiseläinten (Cnidaria) meduusoja, mutteivät kuitenkaan ole niille sukua. Kampamaneettien ruumiin pituus on tavallisesti 2–3 cm, joskin huomattavasti kookkaampiakin on. Kampamaneetit kilpailevat sienieläinten kanssa vanhimman ryhmän tittelistä.

Theonella cylindrica (Wikimedia)

Sienieläimiä (Porifera) on yli 5 000 lajia. Sienieläimen perusrakenne on säkkimäinen, jossa varsinaisia kudoksia ja elimiä ei ole. Tyvi tai jalka on yleensä kiinni kasvualustassa, ja vastakkaisessa päässä on suuaukko. Keskelle jäävän ontelon sisäpinnalla on kaulussiimasoluja, joiden siimojen liike aiheuttaa seinissä olevista aukoista sisään ja suuaukosta ulos suuntautuvan vesivirran. Näiden avulla sienieläin saa vedestä ravintohiukkasia.

Sienieläimillä ajatellaan olleen suuri merkitys ekosysteemin kehityksessä, koska ne ovat itse vähälläkin hapella selviävinä tuottaneet lisää happea muinaisiin meriin, jo yli 600 miljoonaa vuotta sitten.

Trichoplax adhaerens (Wikimedia)

Laakkoeläimiä (Placozoa) tunnetaan toistaiseksi virallisesti vain yksi laji, Trichoplax adhaerens. Laakkoeläimen litteä ruumis muodostuu vain yhdestä epiteelisolukerroksesta, jonka sisäpuolella olevassa nesteessä on irrallisia sukkula- tai tähtisoluja. T. adhaerens on vain puolen millimetrin mittainen ja elää meressä. Lajin löysi Franz Eilhard Schulze vuonna 1883.

On tutkittu, voisiko laakkoeläin olla muiden monisoluisten eläinten kantamuoto. Joidenkin uusien geenitutkimusten mukaan se olisi kuitenkin lähellä polttiasieläimiä 'sukupuussa'. Ei kuitenkaan kaukana 'juurelta'.

Polttiaiseläimiin (Cnidaria) kuuluvat: polyyppieläimet (Hydrozoa), meduusat (Scyphozoa), kuutiomeduusat (Cubozoa), pikarimeduusat (Staurozoa) ja korallieläimet (Anthozoa). Kaiken kaikkiaan polttiaiseläinlajeja tunnetaan noin 11 000.