Ensimmäiset maaeläimet

Tämän hetken vanhimpana maaeläimen fossiilina pidetään Skotlantiin kuuluvalta Kerreran saarelta löytynyttä tuhatjalkaisen fossiilia. Se on ajoitettu uraani-lyijy-menetelmällä zirkonikiteistä noin 425 mv ikäiseksi eli siluurikaudelle (444 - 419 mvs). Tutkimuksista julkaistiin artikkeli Historical Biology -lehdessä toukokuussa 2020 ja myöhemmin myös monet muut julkaisut kirjoittivat siitä. Mm. Nature-lehden artikkelissa on kuva tämän n. 2.5 cm pituisen eläimen fossiilista.  Ensimmäiset tämän Kampecaris obanensis -lajin fossiilit löydettiin jo vuonna 1899, mutta nyt tutkijat katsovat edistyneensä ajoituksessa.

Varhaisemmistakin maaeläimistä on viitteitä, mutta vain jälkien perusteella.

Vielä joitain vuosia sitten vanhimpana maaeläimen fossiilina pidettiin silloin 428 mv ikäiseksi ajoitettua Pneumodesmus newmanii -fosiilia, mutta se on nyt ajoitettu hieman nuoremmaksi, devonikauden (419 - 359 mvs) alkuun. Pieniä viilauksia ajoituksiin voi siis aina tulla.

Nämä molemmat lajit luokitellaan kaksoisjalkaisiin.

Nykyajan kaksoisjalkainen
Trigoniulus corallinus (Kuva Wikimedia)

Kaksoisjalkaiset ovat tuhatjalkaisten alajaksoon ja niveljalkaisten pääjaksoon kuuluva luokka. Ne elävät kosteassa maaperässä tai karikkeen  joukossa ja käyttävät ravinnokseen pääasiassa kuollutta tai kuolevaa kasvimateriaalia. Niiden useista jaokkeista muodostuva ruumis on lieriömäinen tai litistynyt ja useimmissa jaokkeissa on kaksi paria lyhyitä raajoja. Liikkeiltään ne ovat verkkaisia.

Palaeotarbus jerami (Wikimedia)

Jo aiemmin oli löydetty devonikauden alun kerrostumista niveljalkaisten fossiileja. Löydöt oli tehty Shropshiren alueella Englannissa ja ne julkaistiin vuonna 1990. Ne olivat tuolloin vanhimpia maaeläinten fossiileita, 414 mv ikäisiä. Fossiileja tutkittaessa saatiin selville, että kyseessä oli ainakin kaksi juoksujalkaislajia ja trigonotarbida ryhmään kuuluva hämähäkkieläin, jotka olivat kaikki petoeläimiä.

Trigonotarbida-tyyppiset hämähäkkieläimet ovat kuolleet sukupuuttoon. Ne muistuttivat ulkoisesti hämähäkkejä, mutta eivät esim. kyenneet tuottamaan seittiä ja useita muitakin eroja oli. Kuvan Palaeotarbus jerami on ilmeisesti saanut nimensä Machesterin yliopiston tutkijan Andrew  J. Jeramin mukaan, joka oli yksi fossiileja analysoineista tutkijoista.

Juoksujalkaisiin kuuluva kivijuoksiainen nykyajalta (Wikimedia)

Juoksujalkaiset kuuluvat myös tuhatjalkaisiin kuten kaksoisjalkaisetkin, mutta niiden jaokkeissa on vain yksi raajapari. Ne ovat nopealiikkeisiä petoja.

Siluurikauden vaihtuessa devonikauteen maanpäällisen ekosysteemin muodostuminen oli jo hyvässä vauhdissa. Kasveja oli ollut maan pinnalla pitkään, jo ainakin siluurikautta edeltäneellä ordovikikaudella. Oli kasvillisuudesta eläviä ja myös saalistavia niveljalkaisia.

Selkärankaisia ei kuitenkaan vielä näkynyt noissa maisemissa. Kalat olivat kehittyneet ordoviki- ja siluurikaudella vesissä ja vasta devonikauden loppupuolelta tunnetaan osittain maalla liikkumiseen sopeutuneitä selkärankaisia. Näistä ensimmäisiä oli vielä varsieväkalaksi katsottu Tiktaalik (n. 375 mvs), joka rakenteesta päätellen eli matalassa vedessä mutta pystyi tarvittaessa liikkumaan lyhyitä matkoja kuivalla maalla.

Kivihiilikaudella (359 - 299 mvs) selkärankaiset sitten pääsivät valloittamaan maankamaran toden teolla. Tästä esim. artikkelissa "Katsaus kivihiilikauteen". Elämän siirtymistä maalle liippaavat myös mm. artikkelit: "Kaloista alkusammakoihin", "Ensimmäiset maakasvit" ja "Hiilikautinen tallustelija".

Lähteitä ja luettavaa: 
Nature: Daily briefing: The oldest land animal ever found
Science Alert, This May Have Been Earth's First-Ever Land Animal 
Wikipedia, Silurian
Wikipedia, Devonian
Science, Land Animals in the Silurian: Arachnids and Myriapods from Shropshire, England  (Pdf-linkki)