perjantai 28. lokakuuta 2016

Ensimmäisistä eliöistä kambrikaudelle

Muokkasin wikipedian  Geologinen ajanlasku -artikkelissa ollutta taulukkoa ottaen siitä mukaan ajanjakson ensimmäisistä elämän merkeistä kambrikauteen asti. Tekstejä on täydennetty ja olen lisännyt viittauksia uusin löydöksiin. Viimeksi päivitetty 30.3.2021

Maailmankausi Kausi / mvs Tapahtumia
Paleotsooinen
541-252
Kambri
541-485
Kambrikauden lajiräjähdys, eläinlajisto kehittyy huimasti eri suuntiin. Lähes kaikki nykyiset eläinkunnan pääjaksot ovat jo syntyneet kambrikauden loppuun mennessä ja monia jo sukupuuttoon kuolleita ja arvoituksellisia muotoja.
Neoproterotsooinen Ediacara
635-541
Ediacara-eläimistö kukoistaa koko maailmassa. Siinä muun muassa merisulkien ja meduusan tapaisia eliöitä, joilla pehmyt pinta. Joitain matomaisia eliöitä. Ensimmäiset sienieläimet. Lyhytikäinen Pannotia supermanner 600-540 mvs.
Kryogeeni
850-635
Nimi viittaa aikakauden erittäin kylmään ilmastoon. On väitetty, että kryogeenikautena koko maapallo olisi ollut kokonaan tai melkein kokonaan jään peitossa (lumipallomaa).
Tonian (engl.)
1000-850
Paljon uudenlaisia akritarkkeja ilmaantuu tämän kauden kerrostumiin. Akritarkit ovat pieniä eloperäisten rakenteiden fossiileja, joita ei ole pystytty tarkasti määrittelemään. (Niitä on löydetty jo huomattavasti vanhemmistakin kerrostumista).
Meso­proterotsooinen Stenia
1200-1000
Rodiniamanner muodostui. Vanhimmat suvullisesta lisääntymisestä kertovat fossiilit ovat tältä ajalta (monisoluisen Bangiomorpha -punalevän fossiileja on löytynyt 1047 mv ikäisiksi ajoitetuista kerrostumista)
Jotuni (Ectasian)
1400-1200
Calymmian (engl.)
1600-1400
Kratonien (stabiilien mannerkuoren osien) päällä sedimenttien ja vulkaanisen aineksen kerros kasvaa.
Paleo­proterotsooinen Statherian (engl.)
1800-1600
Eukaryootteja, aitotumaisia eliöitä arvellaan olleen jo tässä vaiheessa, mahdollisesti jo aiemminkin. Columbian supermanner.
Orosirian (engl.)
2050-1800
Vredefortin ja Sudburyn kraaterit muodostaneet asteroiditörmäykset, paljon vuorijonojen poimuttumista. Vanhimmat Grypania spiralis -fossiilit on ajoitettu näille paikkeille tai jo edelliselle Rhyacian-kaudelle. Ei tiedetä varmasti olivatko ne monisoluisia eukaryootteja vai jättimäisiä bakteereita tai bakteeriyhdyskuntia.
Rhyacian (engl.)
2300-2050 
Salaperäiset Gabonin makrofossiilit (löytyneet 2010, ajoitus noin 2100 mvs)
Huroninen jäätiköityminen  (2400-2100 mvs). Syy: hapen lisääntymisen aiheuttama metaanin väheneminen ja siitä johtuva jäähtyminen.
Siderian (engl.)
2500-2300
Hapen määrä ilmakehässä alkaa lisääntyä todennäköisesti yhteyttävien syanobakteerien ansiosta (Great Oxygenation event 2400-2000 mvs). Aikaisemmin syntynyt happi enimmäkseen sitoutui kemialisesti mm. rautaan. Syanobakteerit syntyivät ilmeisesti jo ennen tätä kautta, mutta kuinka paljon aiemmin, siitä näyttää olevan monenlaisia käsityksiä.
Neoarkeeinen
2800-2500
Useimpien nykyisten kratonien, mannerydinten, vakautuminen, luultavasti maan vaipassa tapahtuva muutos. Kenorland -supermanner muodostuu
Mesoarkeeinen
3200-2800
Maniitsoqin törmäyskraateri syntyy.
Paleoarkeeinen
3600-3200
Pilbaran alueelta Länsi-Australiasta on löytynyt mahdollisesti eloperäisiä stromatoliitteja tältä ajalta (mm. Dresser Formation 3480 mv) . Stromatoliitit ovat kerrostuneita kivimuodostumia, joita syntyy mineraalien kertyessä mikrobien muodostamiin yhdyskuntiin. Niitä voi kuitenkin syntyä ei-biologisten prosessien tuloksenakin ja siksi niitä ei aina voida pitää varmana elämän merkkinä.
Samoilta alueilta on löytynyt myös mahdollisia mikrofossiileja, joiden eloperäisyydestä kiistellään (Apex Chert).
Eoarkeeinen
4000-3600
Maapallolla on jo kiinteä kuorikerros, mutta laavaa on saattanut esiintyä pinnalla. Ensimmäinen supermanner Vaalbara syntyi kauden lopussa. 
Isuan alueelta Grönlannista on löytynyt 3700 mv ikäisiä stromatoliitteja muistuttavia mahdollisia elämän merkkejä
Vuonna 2017 löydettiin Quebecistä, Kanadasta, mahdollisia mikrofossiileja, jotka vastaisivat nykyisinkin merenpohjan kuumien lähteiden lähellä eläviä ei-yhteyttäviä mikrobeja. Ne on ajoitettu välille 3770-4280 mvs, eli mahdollisesti jo ennen eoarkeeista aikaa. Ajoitusvaikeuksien takia on kuitenkin mahdollista, että ne ovat nuorempia.

Maapallon katsotaan syntyneen noin  4.6 miljardia vuotta sitten


Luettavaa

Wikipedia, Pilbara Craton
NASA Macquarie University Pilbara Education Project, Stromatolites etc.
Wikipedia, Isua Greenstone Belt
Britannica, Precambrian life

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti