keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Triaskautinen vallankaappaus

Lystrosaurus murrayi (Wikimedia)
Cynognathus (Wikimedia)
Diademodon (Wikimedia)

Synapsidit kukoistavat vielä


Permikauden lopun joukkotuhosta triaskaudelle (252-201 mvs) selviytyi joukko synapsideja - ryhmä, joilla oli sekä matelijamaisia, että nisäkäsmäisiä piirteitä. Näitä olivat mm. dikynodonttien ryhmään kuuluva kasvissyöjä lystrosaurus ja kynodonteihin kuuluva, pesäkoloja kaiveleva thrinaxodon, joka oli lihansyöjä.

Lystro­saurukset hallitsivat varhaisen triaskauden aikana maisemaa. Tuo aika oli ekosysteemin hitaan toipumisen aikaa joukkotuhon jälkeen. Lystro­saurusten fossiileja löytyy permikauden lopusta ja triaskauden alusta ajalta 252,3–251,3 mvs. Joissain kerrostumissa niiden osuus on 95 % kaikista maaselkärankaisten fossiileista.

Kynodonttien ryhmässä kehittyi triaskaudella vielä keskisuuria ja suurehkoja sukuja ja lajeja. Näitä olivat mm. laajalle levinnyt koiran kokoinen lihan­syöjä cynognathus ja parin metrin pituinen, ilmeisesti kaikkiruokainen, diademodon. Nämä joutuivat kuitenkin antamaan tilaa matelijoille, jotka saivat yhä suurempia muotoja.

Synapsidit eivät kuitenkaan kokonaan hävinneet, mutta kynodonteista nisäkkäihin johtava kehityslinja meni aikanaan eteenpäin pienikokoisten lajien kautta.

Matelijoiden nousu


Hyperodapedon. Exhibit Museum of Natural History, University of Michigan. (Wikimedia
Hyperodapedon huxleyi. (Wikimedia)
Matelijoitakin selvisi permikauden joukkotuhosta. Triaskauden alkupuolella ilmaantui mielen­kiintoisia Rhyncosauria-lahkoon kuuluvia kasveja syöviä matelijoita, joista tuli yleisiä kauden aikana.

Ensimmäiset lajit olivat aika lailla 'perusliskon' näköisiä. Myöhemmät triaskautiset lajit olivat keskisuuria tai suurehkoja, suurimmat kahden metrin pituisia. Rhyncosaurien erityispiirteenä oli papukaijamainen nokka ja muutenkin erityiset kasvien syömiseen sopivat hampaat.

Eräs näiden edustaja, Hyperodapedon eli 231-216 mvs. Se oli vankka­raken­teinen, noin 1.3 metrin pituinen eläin. Sillä oli 'nokan' lisäksi yläleuassa useita rivejä vahvoja hampaita, alaleuassa niitä vastasi yksi rivi.

Toinen merkittävä triaskaudella ilmaantunut ryhmä oli arkosaurit. Siihen kuuluvat mm. krokotiilit muinaisine sukulaisineen ja dinosaurukset.
Prestosuchus chiniquensis (Kuva Wikimedia)
Prestosuchus eli myöhäisellä triaskaudella nykyisen brasilian tienoilla. Tämä krokotiilien kaukainen sukulainen käveli pystymmässä asennossa kuin nykyiset krokotiilit. Prestosuchus saattoi saavuttaa 5 metrin pituuden.


Plateosaurus (Kuva Wikimedia)
Plateosaurus oli dinosaurus-suku, johon kuului kookkaita kasvissyöjiä. Täysikasvuisten P. engelhardti -yksilöiden koko vaihteli vajaasta viidestä metristä kymmeneen metriin. Painon arvellaan liikkuneen välillä 600 - 4000 kg. Niillä oli näille kasvissyöjädinoille tyypillinen pitkä kaula ja pieni kallo. Ne elivät välillä 214 - 204 mvs eli triaskauden lopulla alueella,  joka nykyisin tunnetaan Keski- ja Pohjois-Eurooppana.

Coelophysis (Kuva Wikimedia)
Coelophysis eli triaskauden lopulla ja jurakauden alussa. Se oli noin kolme metriä pitkä ja lantion kohdalta metrin korkuinen, ja sen arvellaan painaneen noin kolmekymmentä kiloa. Se oli nopea lihansyöjä, joka liikkui kahdella jalalla. Silmät olivat kallosta päätellen eteenpäin suuntautuneet, mikä on mahdollistanut saalistuksessa hyödyllisen stereoskooppisen näön. Coelophysis kuuluu teropodeihin, joiden kuuluisa edustaja on myöhemmin liitukaudella elänyt Tyrannosaurus rex. Lintujen katsotaan polveutuneen teropodeista.

Dinosaurusten osalta triaskauden loppu oli vasta alkua. Niiden varsinainen valtakausi tuli jura- ja liitukaudella.

Lähteitä:

Wikipedia, Triassic

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti