Synapsidit

Synapsideilla tarkoitetaan matelijoista erkaantunutta kehityslinjaa, jonka katsotaan johtaneen nisäkkäihin. Eräs ryhmän tuntomerkki on silmän takana oleva (yksi) ohimoaukko. Nisäkkäätkin luetaan synapsideihin, vaikka niillä ohimoaukko on enää muuntuneena poskiluun kaarena. Epävirallisemmin voidaan puhua 'nisäkäsmäisistä matelijoista', joilla tarkoitetaan niitä (jo hävinneitä) synapsideja, jotka eivät olleet nisäkkäitä.

Archaeothyris florensis, kallon rakenne. Silmäaukon takana  näkyy  synapsideille tyypillinen ohimoaukko (Wikimedia)

Nova Scotiasta Kanadasta on löydetty toistaiseksi vanhimmat matelijoiden fossiilit (ajalta 315-312 mvs). Sieltä on löydetty myös vanhimmat tunnetut synapsideiksi luokitellut fossiilit. Nämä löydöt ovat saaneet nimet Echinerpeton (308 mvs) ja Archaeothyris (306 mvs).

 

Archaeothyris (Kuva Wikimedia)

Archaeothyris muistutti ulko­näöl­tään nykyisiä liskoja. Se oli noin 50 cm pituinen. Leukojen päätellään avautuneen avonaisemmaksi kuin varhaisilla matelijoilla. Hampaat olivat kaikki samanmuotoisia, mutta kulma­hampaat olivat suurentuneet, mikä kertoo sen olleen petoeläin.

Nobu Tamuran näkemys Haptodus garnettensis -lajista

Haptodus-suvun synapsideja tunnetaan kivihiilikauden lopulta ja permikauden alusta. Ne olivat melko kookkaita, puolesta metristä puoleentoista. Ne söivät todennäköisesti niveljalkaisia ja pieniä selkärankaisia.

Haptodus garnettensis -lajin fossiileja on löydetty Kansasista USA:sta ja ne on ajoitettu hiilikauden lopulle, 305-304 mv ikäisiksi.

Nisäkäsmäiset piirteet lisääntyivät vähitellen myöhemmissä synapsideissa. Näitä olivat mm:

• Hampaiden erilaistuminen (etuhampaat, kulmahampaat, poskihampaat)
• Alaleuan luiden muutokset
• Pystympi asento
• Tasalämpöisyys (mahdollisesti permikauden puolivälissä terapsideilla)

Lähteitä:

Wikipedia, Synapsid
Wikipedia, Evolution of reptiles, Anapsids, synapsids, diapsids and sauropsids